Ostin sukkakirjan..

No niin, tänään oli vapaapäivä töistä ja ajattelin käydä ostoksilla lapsille vaatteita ja muuta tarpeellista. Poikkesin samalla paikalliseen kirjakauppaan, jos vaikka sieltä löytyisi se Rakkain villatakkini-kirja, mistä jo aikaisemmin kirjoittelin täällä .
Voi mikä pettymys kirja olikaan!! En kyllä mitään muuta kaunista sieltä löytänyt kuin erään ruusukuvioisen, hieman pin-up- tyylisen villatakin. Itseasiassa sama takki, mikä oli kuvattu myös uusimpaan Taito-lehteen kirjan esittelyssä. Kannessa oleva vihreä takki oli myös ihan kaunis, mutta eikö se yleensä niin menekkin, että kaunein tai ainakin toiseksi kaunein laitetaan kanteen, jotta saadaan mielenkiinto heräämään. Kirjassa oli mielestäni aika paljon sellaisia "säkkimäisiä" takkeja ja myös miehille oli muutama malli. Itse kun etsin kuitenkin enemmän sellaista naisellisempaa ja sirompaa neuletta kuin nuo tuossa kirjassa olleet... joten.. Ei siis päädy minun kirjahyllyyni tuo kirja.

Sen sijaan nappasin viimoisen kappaleen Melissa Morgan-Oakesin kirjan: Neulo kaksi sukkaa kerralla.

Tuossa se nyt on... olen siis askeleen lähempänä täydellistä lankojen ja kaapelien sotkua?!
Olen vatvonut jo pitkään, ehkä puoli vuotta tai enemmän,  että kannattaako tuo taito opetella vai jatkaa perinteisellä ihan hyvällä tavalla, sukka kerrallaan ja viidellä sukkapuikolla. Mieli halajaa opetella jotain uutta, etenkin sen takia että voisin luoda lopullisen mielipiteeni itselleni siitä että onko tuossa mitään järkeä....

Lähinnä pohdin näitä asioita:

 Lankakerän joutuu jakamaan puoliksi, jos siis on vain yksi isompi kerä, josta saa kahdet sukat.  Eikä siis ole mitään järkeä tuhlata rahoja kahteen kerään, jos yhdestä riittää. Onkohan minulla kärsivällisyyttä ryhtyä jakamman keriä. No, mutta jos on kaksi pienempää kerää niin silloin tuo menetelmä on varmaan ihan hyvä. 

 Pelkään sukan aloittamista ja juurikin niitä kaapelisotkuja. Helpompi olisi vain ottaa ja luoda silmukat yhtä sukkaa varten. Sujuisi joutuisammin, kuin taistelemalla sotkujen kanssa. No, mutta alku on aina hankalaa ja kai sitä oppisi, kun malttaisi.

Lopulta kuitenkin kokeilunhaluni varmasti voittaa ja ryhdyn tuohon taistoon ja toivottavasti palkintona on hyvä mieli siitä että neulomisen lopussa saan sukat molempiin jalkoihin kerralla ja voin taas etsiä jotain uutta kivaa neulottavaa.