Lapasten suunnittelua lapselle.

Ennen lapsia katsoimme mieheni kanssa tosi paljon yhdessä elokuvia. Juttelin juuri eilen mieheni kanssa, että joihinkin elokuviin liittyy hyviä muistoja. Mies siihen että: ja nyt vaan neulotaan. Vähemmän on lasten myötä aikaa neuloa päivisin ja se harrastus ajoittuu juurikin suurimmaksi osaksi iltaan. Ei siinä mitään, että kyllä minä voisin elokuvia katsella myös neuloessani, mutta emme nykyään kovinkaan paljon niitä katsele. Syy ei kyllä kokonaan ole siinä että minä neulon kaikenaikaa. Sama koskee mieheni omia harrastuksia, kun on aikaa päivällä vähemmän niin sitten molemmat puuhaillaan jotain omia juttujamme iltaisin.

Ajattelin kerran että jospa minä jokukerta vielä kyllästyisin neulomiseen...  ja sitten voitaisiin ihan vain katsella telkkua yhdessä.. (naurattaa pelkkä ajatus...siis siitä että kyllästyisin neulomiseen..) Mutta kyllästymisen "toivominen" on siirtynyt sivuun, koska olen täydellisen hullaantunut uusista näkökulmistani neulomiseen ja kokeilen itse suunnitella sen mitä teen. Sekin tosin hidastaa huomattavasti neuleiden valmistumista.

Nyt suunnitelmani on neuloa pian 3-vuotta täyttävälle pojalleni ihanat minttusuklaa-siksak-lapaset.
Suunnitelma valmistui eilen illalla ja toinenlapanen onkin jo peukaloa vaille valmis. Toisestta aloitin resoria eilen. Ohjettakin kirjoittelin illalla samalla kun neuloin. Tässä eilen tosi pimeässä otettua kuvaa iltapuuhistani...kärkikavennusten mietintää oli eilen ohjelmassa.

Koska värit eivät ole tuossa kuvassa yhtään aidot, niin tässä vielä toinen kuva tulevista lapasista päivänvalossa otettuna. Nam. värit!