sunnuntai 11. toukokuuta 2014

Tämä neuleharrastus on joskus aika kamala....

Nimittäin silloin kun....

 a) ei ole sopivia lankoja johonkin kivaan neuletyöhön ja tällä paikkakunnalla ei lankakauppaa löydy. Eli jos päätät ostaa lankoja, on se tehtävä netin kautta. Koska postikulut ovat hurjan isoja, niin samaan pakettiin on ympättävä useampaan tulevaan työhön lankaa. No, siinähän menee aikaa ja paljon, kun istut koneella ja mietit mitä väriä, mitä lankaa ja paljonko raaskii kerralla laittaa rahaa ja on pakko selata neulemalleja ja miettiä vähintään kaksi tai kolme tulevaa työtä, johon ostaa langat, jotta postikulut per kerä jakautuisi kivasti. uUH. Uuvuttavaa hommaa.. Itselläni on vielä värien valinnassa hirveät taistelut, kun en osaa päättää ja tietokoneen ruudulla värit voivat olla ihan mitä sattuu.... olisi paljon helpompaa mennä vain kauppaan ja ostaa. Olen kyllä hieman kateellinen niille, joilla sattuu kaupungista löytymään lankakauppa.

b) Itse saan kamalat vieroitusoireet ja tulen todella kärttyiseksi ja hermostuneeksi, jos ei ole menossa jokin työ kokoajan. Eli silloin kun saan edellisen valmiiksi, tulee ihan kamala olo, että "Mitäs nyt?? "
Pakko ruveta vimmalla selaamaan Raverlyyn talletettuja malleja ja käydä kaikki lehdet ja nettisivut läpi..... ihan kamalaa jos heti ei satu löytymään jotain. No sitten kun löytyy jokin malli, niin palaamme tuohon a-kohtaan..... Sain edellisessä postauksessa kuvatun ruskean boleron valmiiksi. Vain nappi puuttuu. Siitä tuli tosi hyvä ja olen todella tyytyväinen. Kuvan laitan, kun saan sen napin haettua ensi viikolla ja ommeltua kiinni. Sen boleron valmistumisen jälkeen oli kolme tuskallista iltaa, kun ei ollut mitään tietoa mitä seuraavaksi neuloisin. Sukat eivät nyt innostaneet ja jotenkin on vain sellainen bolero-villitys päällä että oli pakko löytää jokin uusi boleromalli... Löytyi montakin, mutta oli mentävä sinne nettiin tilaamaan lankoja ja ne tulevat vasta ensi viikolla.... siis välityö...mikä? No, löysin sitten kaapista Novitan bambu-lankaa harmaana ja yhdestä novitan lehdestä yhden hihattimen mallin, mikä sai kelvata välityöksi.

Ihan siis tuommoinen perusjuttu. Ehkä vähän tylsähkö neulottava, mutta saimpahan rauhoitettua itseni. Se on niin ihmeellistä miten joku harrastus voi aiheuttaa ihan kamalat oireet, jos sitä ei pääse tekemään. Minulla on siis todellakin Neuloosi, jos sellainen diagnoosi on olemassa.

Tänään oli äitienpäivä ja on ihan pakko vielä laittaa kuva ihanista äitienpäivälahjoistani, jotka poikani 5- ja 2- vuotiaat, olivat tehneet. Lasten lahjat ovat niin ihania!!


2 kommenttia:

  1. Ai että kuulostaa Niin tutulta...mulle on kyllä käyny niin että lankoja on tullu hamstrattua kaapin täydeltä ja silti se oikee tuntuu aina puuttuvan. Ja pakko on todella olla aina jotain puikoilla, muuten ei pysty olemaan ;)

    VastaaPoista
  2. Ps. Ihanat lahjat oot saanu. Lasten tekemät on kyllä parhaita.

    VastaaPoista